Marja-Leena Vitie on Vuoden lammilainen 2021

6.12.2021

Vuoden lammilainen Marja-Leena Vitie lupasi olla vastedeskin aina valmiina toimimaan partiolupauksen mukaisesti. Kuva: Susanna Mattila

”Kotipaikka on ollut aina keskeinen elämässä”

Vuoden lammilainen on 35-vuotias Marja-Leena Vitie, joka on partiolippukunta Evonkävijöiden lippukunnanjohtajana luotsannut viitisenkymmentä lammilaista nuorta läpi korona-ajan. Toimintaa ei ole tarvinnut keskeyttää, kun on otettu etäpalaverit ja kirjekuoressa lähetetyt tehtävät ja materiaalit sekä luova kekseliäisyys käyttöön. 

Kun yläaste- ja lukioaikana toisille tärkeintä ja hienointa tuntui olevan Lammilta poispääseminen, Marja-Leena Vitie tiesi ettei lähde mihinkään. Opiskelupaikankin hän valitsi siten, että pystyi kulkemaan kotoa koulussa. Niinpä hän valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta ympäristöteknlogian koulutusohjelmasta ympäristöinsinööriksi.

”Lapsesta asti olen tiennyt, että en lähde Lammilta mihinkään. Kotipaikka on ollut keskeinen elämässä ja perheeni asuu Lammilla. Itse asun äitini lapsuudenkodissa ja sisareni asuu perheineen isäni syntymäkodissa”, hän kertoo.

Työharjoittelupaikka löytyi Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta, jossa hän päätyi työskentelemään erilaisissa pätkätyösuhteissa 15 vuoden ajan. Edelleenkin tavoitteena on työllistyä Lammilla tai ainakin mahdollisimman lähellä.

Partioon 11-vuotiaana

Marja-Leena Vitie on syntynyt 1986 Lammilla. Partioon hän lähti 11-vuotiaana, ja 12-vuotiaasta hän on ollut ryhmänjohtajan tehtävissä. Lammin Evonkävijöiden lippukunnanjohtajana hän on toiminut vuodesta 2006.

Viimeiset kaksi vuotta ovat koetelleet partiojohtajien kekseliäisyyttä ja suunnittelutaitoja. Suomen partiolaiset samana iltana siirtymisestä etätoimintaan tai tauolle, kun Suomen valtioneuvosto piti ensimmäisen tiedotustilaisuuden koronapandemian aiheuttamista rajoitustoimista.

”Siinä kohtaa tuumasin, että tämä tauti ei ole mikään sellainen muutaman viikon juttu. Päätin, että jatkamme viikottaisia kokoontumisia. Aluksi piti hakea niitä oikeita välineitä, aloitettiin Skypellä ja Discordilla etäkokoukset. Sitten saatiin partion puolesta Teams käyttöön. Whatsapp-puheluiden määrä kasvoi, sillä ryhmäpuheluilla pystyi pitämään kokouksia,” Marja-Leena kertoo.

Etäkokoontumisten aikana Marja-Leena Vitie kokosi kirjepaketin kaikille partiolaisille, jotka sitten lähetettiin tai jaettiin postilaatikoihin partiolaisille. Lammin partiolaiset saivat siis kahden viikon välein käsilleen tekemistä. Etäyhteydellä sitten kirjepaketin tuomia tehtäviä käsiteltiin yhdessä. Etäyhteydellä kokoontumiset järjestettiin vain 10 vuotta täyttäneille, sudenpentuihin pidettiin yhteyttä kirjepaketeilla.

Jotain hyvääkin

Kun sulku oli ohi, päätettiin kokoontumiset järjestää vain ulkona. Ulkokokoontumisiin oli helppo siirtyä, sillä Evonkävijöillä on Revonkolo-laavu Kalevalapuistossa, joka oli ensisijainen kokoontumispaikka jo muutenkin.

”En toivo koronan jatkuvan, mutta se että on kokoonnuttu vain ulkona on tuonut paljon hyvää toimintaan. On ollut itsellekin virkistävä muutos olla ulkona, on ollut viihdyttävää ja tarkoituksenmukaista joka viikko elää vuodenkierron mukaan, seurata säätiloja”, Marja-Leena sanoo.

Ulkokokoontumiset ovat tuoneet vähän hankaluuttakin. Kaikkien partiolaistenkaan vaatetus ja muut varusteet eivät aina ole sillä tasolla, että pärjätään ulkona. 

”Monella on vielä opeteltavaa, että pärjätään näillä tämän viikon pakkasilla. Eikä kuitenkaan vielä puhuta mistään äärikylmistä säistä, jokaisen täytyy pystyä näillä keleillä ulkoilemaan.”

Suunnittelutaidot ja kekseliäisyys koetuksella

Vaikka toimintaa on pystytty pitämään yllä ja hyvällä tasolla, on se tarkoittanut johtajille ylimääräistä työtä. Sillä mielellä ei tapaamisia ole voinut suunnitella kuin koronaa ei olisikaan, poikkeustoimenpiteitä on jouduttu tekemään. Jo etäkokousten suunnitteleminen mielekkäiksi on oma hommansa.

”On siinä saanut kekseliäisyyttä käyttää, että on voitu pitää kokoukset kasassa”, Marja-Leena sanoo.

Partiolaiset on totuttu Lammilla näkemään kunniavartiossa sankarihaudoilla kaatuneitten muistopäivänä ja itsenäisyyspäivänä. Uusi toiminta yhteisön hyväksi on lyhtyjen vieminen ja sytyttäminen sankarihaudoille sekä niiden vieminen pois itsenäisyyspäivän jälkeen.

”Nämä tehtävät on nidottu viikkotoimintaan, ja sopii hyvin partion ideologiaan. Tänä vuonna sytytys on sudenpentujen vastuulla ja seikkailijat vievät lyhdyt pois. Oikeastaan ollaan partion ideologian ytimessä, sillä tavoitteena on kasvattaa nuorempia sukupolvia ymmärtämään Suomen vapauden ja itsenäisyyden merktiys ja kunnioittamaan aikaisempien sukupolvien työtä.”

Lammin Evonkävijöiden jäsenmäärä on 78, joista viikkotoiminnassa on 50. Näistä 45 on alaikäisiä. Ryhmänjohtajia on yhdeksän.

Yleisurheilu ja hiihtolajit lähellä sydäntä

Partio on Marja-Leenan elämässä voimaperäisesti läsnä joka päivä, joten rinnalle ei ei oikein muita harrastuksia mahdu. On kuitenkin yksi päivä vuodessa, jolloin häntä ei nähdä Lammilla.

”Salpausselän kisoista olen aina pitänyt kiinni. Kisojen lauantai on sellainen päivä, jolloin minua ei nähdä partiotoiminnassa. Olen käynyt siellä joka vuosi joko toimitsijan tehtävissä tai katsojana. Partio ei mene Salpausselän kisojen ohi. Toinen on Kalevan kisat, mutta niiden kanssa tahtoo olla usein suurleirejä tai muuta tärkeää yhtäaikaa.”

Jo ennen partiota Marja-Leena seurasi innolla yleisurheilua ja pohjoismaisia hiihtolajeja, ja erityisesti juuri Salpausselän ja Kalevan kisoja.  Yleisurheilulajeista kuulantyöntö oli nuoruudessa Marja-Leenan laji.

”Harjoittelin kotona takapihalla, ja yksittäiset kunnan ja koulun mestaruuden joskus voitin, vaikka en seuratasolla kilpaillutkaan. Takaraivossa on ollut ajatus, että jos alkaisi jossain kohtaa veteraanisarjoissa työntämään kuulaa. Oli nuoruudessa sellainen homma, että siihen voisi palata.”


Marja-Leena Vitie palkittiin Lammin itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen jälkeen Vuoden lammilainen -tunnustuksella hänen ansioistaan lammilaisten lasten ja nuorten eteen tekemästään eteen tekemästä vapaaehtoistyöstä partiolippukunta Lammin Evonkävijöiden lippukunnanjohtajana. Tunnustuksen myöntää Lammi-viikon jaLammin itsenäisyyspäivän toimikunta, joka koostuu lammilaisista yhdistyksistä ja yhteisöistä.  Lammi-standaarin lahjoittaa Lammi-Seura. Tunnustuksen luovuttivat kirkkoherra Heli Ulvinen ja Pirkko Kivimäki.

Lammi-standaarin ja kukkaset ojensi Pirkko Kivimäki, kirkkoherra Heli Ulvinen julkisti tunnustuksen saajan Lammin sankarihaudalla pidetyn kunnianosoituksen jälkeen itsenäisyyspäivänä 2021. Kuva: Susanna Mattila