• Jakamaton kristikunta 0 - 1054
• Vuonna 1054 tapahtui jako roomalaiskatoliseen krikkoon ja kreikkalaiskatoliseen kirkkoon.
• Prootestanttiset kirkot syntyivät 1500-luvulla Martti Lutherin aloittaman uskonpuhdistuksen vaikutuksesta meidän luterilainen kirkkomme kuuluu protestanttisiin kirkkoihin.

Kirkko huolehti ennen kuntia monista asioista, jotka myöhemmin siirtyivät kuntien vastuulle.

Näitä asioita olivat esim. opetus, huolenpito köyhistä ja muista apua tarvitsevista, tärkeiden asioiden tiedottaminen, järjestyksen pito.

• Pappi
• Kirkkoherra
• Kappalainen
• Seurakuntapastori

• Kanttori
• Diakoniatyöntekijä
• Nuorisotyönohjaaja
• Lastenohjaaja
• Tiedottaja
• Toimistosihteeri

Suomen evankelis luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Kirkon jäsen kuuluu siihen seurakuntaan, jonka alueella hän asuu.

Seurakunnat muodostavat hiippakuntia, joita on Suomessa yhdeksän. Jokaista hiippakuntaa johtaa piispa tuomiokapitulin kanssa. Lammin seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan.

Turun arkkihiippakunnassa on kaksi piispaa, joista toinen on arkkipiispa. Arkkipiispa palvelee oman hiippakuntansa ohella myös koko kirkkoa.

Kasteessa ihmisestä tulee Jeesuksen opetuksen mukaan Taivaan Isän lapsi ja hänen perheensä jäsen. Kasteessa hänestä tulee seurakunnan jäsen. Luterilaisessa kirkossa lapsi kastetaan yleensä 2-3 kuukauden iässä.

• Kastejuhlia vietetään sekä kodeissa että kirkossa.
• Kastejuhlassa kastettava on puettu valkoiseen kastepukuun.
• Kastepöydällä on kastemalja ja pään kuivaamista varten liina, kynttilä, Raamattu ja usein myös kukkia.

Kasteen toimittaa pappi. Kastehetkessä hän valelee vettä kolme kertaa lapsen päähän ja sanoo kastettavan nimen lisäksi "kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen".

Kastamisen lisäksi kastejuhlassa lauletaan, rukoillaan, luetaan Raamattua, ja siunataan kastettua. Lisäksi pappi tekee hänen kasvoihinsa ja rintaansa ristinmerkit.

Seurakunnan lahja kastettavalle on kastekynttilä

Kirkollisessa avioliittoon vihkimisessä avioliitolle pyycetään siunausta. Vihittävät jättävät yhteisen liittonsa Jumalan huolenpitoon.

Kirkollisen avioliittoon vihkimisen toimittaa pappi. Useimmiten vihkiminen tapahtuu kirkossa, mutta pappi voi vihkiä muuallakin.

Vihittävät tulevat kirkon alttarin eteen häämarssin soidessa. Morsiusparin saattajina voi olla morsiusneitoja ja sulhaspoikia. Kaaso huolehtii vihkitilaisuudessa morsiuskimpusta ja avustaa morsianta muutenkin. Bestman voi huolehtia sormuksista ja ojentaa ne sulhaselle oikealla hetkellä.

Vihkitilaisuudessa luetaan Raamattua ja rukoillaan vihittävien puolesta. Ennen aviopuolisoksi julistamista pappi kysyy ensin sulhaselta ja siteen morsiamelta, tahtovatko he ottaa toisensa aviopuolisoiksi ja osoittaa toisilleen uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä.

Kun sekä sulhanen että morsian ovat vastanneet "tahdon", sulhanen ja morsian antavat toisilleen vihkisormukset avioliiton merkiksi. Tämän jälkeen pappi vahvistaa heidän liittonsa ja julistaa heidät aviopuolisoiksi.

Hääpari seisoo kirkossa vihkiryijyn päällä.

Konfirmaatio on nuorten oma juhla, joka vietetään rippikoulun jälkeen.

• Konfirmaatio toteutetaan useimmiten kirkossa jumalanpalveluksen yhteydessä.
• Konfirmaatiossa nuoret ovat pukeutuneina valkoiseen albaan.

• Konfirmaatiojumalanpalveluksen alkaessa nuoret saapuvat kirkkoon kulkueena.
• Sana konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Konfirmaatiossa rukoillaan nuorten ja heidän tulevaisuutensa puolesta ja siunataan heitä.
• Papin lisäksi nuoria ovat siunaamassa myös kummit.

Kristityt uskovat, että elämä ei pääty kuolemaan, vaan jatkuu Jumalan luona taivaassa. Tämän merkiksi hautajaisissa ja haudoilla poltetaan paljon kynttilöitä.

• Ihmisten kuoltua hänet puetaan valkoisiin vaatteisiin ja laitetaan arkkuun.
• Hautajaiset antavat tilan yhteydessä suremiseen ja keskinäiseen lohdutukseen.

Hautaan siunaaminen voi tapahtua kirkossa, siunauskappelissa tai ulkona haudalla ja sen toimittaa pappi.

• Siunatessaan pappi ottaa kolme kertaa hiekkaa ja piirtää hiekalla arkun kannelle ristin.
• Siunauksen lisäksi hautajaisissa muistellaan kuollutta, rukoillaan, lauletaan ja luetaan Raamattua.

• Virret
• Raamatun tekstit
• Rukous
• Ehtoollinen
• Kolehti
• Liturgia
• Saarna

1. Johdanto:

• Alkuvirsi
• Alkusiunaus
• Johdantosanat
• Rippi
  • Synnintunnustus
  • Synninpäästö
• Herra armahda-hymni
• Kunnia ja kiitosvirsi
• Päivän rukous

2. Sana:

• Ensimmäinen lukukappale
• Toinen lukukappale
• Päivän virsi
• Evankeliumi
• Saarna
• Uskontunnustus
• Yhteinen esirukous

3. Ehtoollinen

• Uhrivirsi (kolehtivirsi)
• Ehtoollisrukous
• Ehtoollisen asetussanat
• Isä meidän-rukous
• Herran rauha
• Jumalan karitsa-hymni
• Ehtoollisen vietto
• Kiitosrukous

4. Päätös

• Ylistys tai ylistysvirsi
• Herran siunaus
• Loppuvirsi tai loppusoitto

Symboli = vertauskuva

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!

Jumalasta on vaikea puhua, mutta symbolit tuovat mieleen asioita ja ajatuksia Jumalasta.

Kirkossa nähtävillä paljon vanhoja symboleja.

Jeesus naulittiin ristiin pitkäperjantaina, jolloin hän myös kuoli. Rististä tuli kristinuskon perussymboli, Jumalan rakkauden, sovituksen ja lunastuksen merkki.

Kirkollisessa symboliikassa tyhjä risti viittaa pääsiäiseen eli Kristuksen ylösnousemukseen. Suomessa on tapana antaa konfirmoidulle "rippiristi", kaulariipus, jossa on risti.

Kala on yksi vanhimmista kyristillisistä symboleista. Kun kristittyjä vainottiin Rooman valtakunnassa, he tunnistivat toisensa piirtämällä kalan kuvan maahan, seinälle tai pöytään.

Kristusmonogrammi muodostuu kirjaimista X ja P, jotka kreikan aakkosissa ovat K ja R eli Kristus-sanan alkukirjaimet. Aakkosten ensimmäinen Alfa ja viimeinen Omega symboloivat yhdessä iankaikkista Kristusta

Aakkosten ensimmäinen Alfa ja Viimeinen Omega symboloivat yhdessä iankaikkista Kristusta

• Alttariliinassa, lukupulpetissa ja saarnatuolissa
• Papin stolassa ja kasukassa

Viisi liturgista väriä:

1. Valkoinen
2. Vihreä
3. Violetti
4. Punainen
5. Musta

Valkoinen

• Juhlaväri, käytetään suurina juhlapyhinä
• Puhtauden ja täydellisyyden väri

Vihreä

• Elämän, toivon ja kasvun väri

Violetti

• Katumuksen väri, paastonaika

Punainen

• Pyhän Hengen ja Kristuksesta todistamisen väri

Musta

• ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Kuoleman, surun ja katoavaisuuden väri

• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämää rytmittää kirkkovuosi.
  
  
• Kirkkovuoden kuluessa seurakunta elää mukana kristinuskon keskeisissä tapahtumissa.