Historia

Alfred Kordelin

s. 6.11.1868 Rauma – k. 7.11.1917 Lammi

Alfred Kordelin oli liikemies, kulttuurin ystävä ja mesenaatti.

Alfred Kordelin oli ryysyistä rikkauksiin kivunnut, kouluja käymätön merimiehen poika, joka oli luonut tyhjästä sekä omaisuutensa että sivistyksensä.

Hän toteutti Suomessa ns. amerikkalaisen unelman.

Lapsuus ja nuoruus

Kordelin syntyi Raumalla 6.11.1868 kuusilapsiseen merimiehen perheeseen. Äiti kuoli Alfredin ollessa  neljävuotias.

Vaatimattomissa oloissa kasvaneet lapset yritettiin mahdollisimman varhain tuupata ansaitsemaan leipänsä. Alfred kulki jo noin 10 –vuotiaana sokean kulkukauppiaan taluttajana.

Alfredin veli Karl Oskar kävi kansakoulua, mutta Alfredin nimeä koulun arkistoista ei löydy. Puusepänoppilaana hän kävi käsityöläisten lakisääteistä sunnuntaikoulua.

Puusepänoppi, johon perhe isän kuoltua oli hänet laittanut, ei häntä kiinnostanut, Alfred päätti ryhtyä kauppiaaksi.

Syntymäkoti
Kordelin noin 15- vuotiaana.

Työuran alku

Kordelin perusti 20- vuotiaana Raumalle sekatavarakaupan. Liiketoimi ajautui kuitenkin talousahdinkoon, mistä selvittyään hänelle jäi pieni pääoma uuteen yritykseen.

Kordelin siirtyi Tampereelle, jossa hän alkoi ostaa konkurssipesien tavaravarastoja ja myydä niitä eteenpäin hyvällä hinnalla. Tekstiiliteollisuuden nousun aistittuaan hän osti omistukseensa Tampereen trikootehtaan.

Kordelin sijoitti pääomia myös rauta- ja sahateollisuuteen.  Reposaaren höyrysahan hankkimista pidetään yhtenä Kordelinin parhaimmista sijoituksista.

Kordelin itse ei ollut kouluja käynyt, mutta hän löysi ympärilleen apureita, joiden talousneuvoihin ja sanaan saattoi luottaa. Tunnetuin hänen neuvonantajistaan oli juristi Risto Ryti, sittemmin Suomen presidentti.

Omaisuuden karttuminen

Jokioisten kartano
Jokioisten kartanon jyvamakasiini

Kordelinin liiketoimille tunnusomaista oli ns. edullisten tilanteiden rohkea hyväksikäyttö.

Hän oli tehtailija, laivanvarustaja ja suurten metsäalueiden omistaja.

Karttunutta varallisuutta Kordelin sijoitti mm. useisiin maatiloihin. Hän osti vuonna 1907 tuolloin Suomen suurimman kartanon Jokioisilta. Vuoteen 1918 asti se käsitti lähes koko Jokioisten kylän.

Mommilan kartano

Kordelin osti Mommilan kartanon vuonna 1903, koska se oli edullinen ja sopivien liikenneyhteyksien päästä Helsingistä ja Tampereelta.

Viikot liikemies vietti Helsingissä, mutta viikonloppuisin hän saapui maaseudun rauhaan viettämään kartanoelämää.

Kordelin kehitti Mommilaa maatilana voimakkaasti koko elinaikansa.

Maatalouden kehittäjä

Mommilan kartanon pinta-ala oli 3600 hehtaaria, josta n. 1000 hehtaaria viljeltiin.

Kartano oli sangen omavarainen, sillä oli oma sähkölaitos, tiilitehdas, terva- ja    tärpättitehdas, höyrysaha, höyläämö ja mylly.

Tila oli keskittynyt maidontuotantoon. Vuonna 1917 kartanossa oli peräti 400 nautaa, joiden maito vietiin rautateitse pääasiassa Pietariin.

Maanviljelysneuvoksen arvonimen Kordelin sai ansioistaan maatalouden kehittäjänä vuonna 1913.

Mommilan kirkko ja koulu

Kordelin saattoi loppuun edellisen kartanonomistajan, aloittaman puukirkon rakennuttamisen.

Hän myötävaikutti myös kylän kansakoulun perustamiseen.

Alfred Kordelin oli vannoutunut kansanvalistusmies, joka uskoi edistyksen ja sivistyksen voimaan.

Kultaranta

Alfred Kordelin  rakennutti Villa Kultarannan v. 1913-16, tuolloin hän oli aikansa rikkain suomalainen.

Lahjoitusten kautta Kultaranta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1923. Presidenttien kesäasuntona rakennus on palvellut vuodesta 1920.

Kordelinin haaveena oli, että Kultaranta puistoineen ilahduttaisi kaikkia suomalaisia. Hänen toiveensa mukaisesti puutarha on avoinna yleisölle ja Kultaranta on jo vuosikymmeniä ollut suosittu matkakohde.

Villa Kultarannan on suunnitellut maineikas Suomen kansallisromantiikan arkkitehti Lars Sonck.

Suomen vuoden 1917 epävakaat olot 
Kordelinin kohtalon taustalla

Tsaarin valta kukistui Venäjällä keväällä 1917. Suomessa oli epäselvyyttä siitä, kenelle keisarille kuulunut valta täällä kuului.

Vuoden 1905 suurlakon yhteydessä oli syntynyt sosialistisen työväestön keskuuteen punakaarteja. Niitä syntyi nyt lisää ja ne alkoivat ylläpitää järjestystä ja ajaa omia päämääriään. Sosialistien keskuudessa odotettiin uutta vallankumousta.

Porvarilliset suojeluskunnat oli niin ikään perustettu suurlakon yhteydessä järjestystä pitämään, ja vuoden 1917 aikana niiden toiminta aktivoitui uudelleen. Porvarillinen puoli yritti estää sosialistista kumousta kaikin keinoin.

Suomessa olleet Venäjän armeijan sotilaat ja matruusit olivat suurelta osin sosialistisen vallankumouksen kannattajia, joten he kannustivat punakaarteja toimimaan täällä yhteisen tavoitteen eli vallankumouksen hyväksi.

Punakaartin neulamerkki
Suojeluskuntien logo

Syntymäpäiväjuhlat Mommila 6.11.1917

Mommilan kartanossa oli 21 vierasta juhlistamassa Kordelinin 49-vuotissyntymäpäivää.

Tunnelmaa synkensi tieto Mommilan asemalle saapuneesta 25 miehen venäläisestä matruusiosastosta. Otaksuttiin, että miehet olivat etsimässä aseita.

Joukkoa opasti kartanosta erotettu suutari Juho Skott. Mahdollisuutta pakoon ei ollut, sillä hevoskuski oli tuhonnut suurimman osa rattaista ja valjaista.

Vangitut vieraat ja isäntä lastattiin kärryihin, ja matruusit lähtivät kuljettamaan heitä kohti Mommilan asemaa.

Joukossa olivat myös Risto ja Gerda Ryti, joka ei tahtonut jättää miestään matruusien armoille.

Mommilan kahakka  7.11.1917

Lammin ja Hausjärven rajan yli taivallettuaan matruusit vankeineen kohtasivat lahtelaisen suojeluskuntaosaston, joka oli saapunut auttamaan Mommilaan Kordelinia ja hänen vieraitaan.

Osapuolten välille syntyi tulitaistelu, jossa surmansa saivat Alfred Kordelin, Jokioisten kartanon isännöitsijä Paul Pettersson sekä kaksi suojeluskuntalaista ja kolme matruusia. Juho Skott haavoittui ja kuoli vammoihinsa muutaman päivän kuluttua.

Risto ja Gerda Ryti selvisivät laukaustenvaihdosta täpärästi hengissä, sillä heidät kohteekseen ottaneen matruusin ase ei lauennut, ja tuleva presidenttipari pääsi pakenemaan läheiseen metsään.

Mommilan veritekojen surmapaikka
Mommilan veritekojen surmapaikka

Muistomerkki Hausjärven tien varrella

Muistomerkki paljastettiin 6.11.1937

Hautakappeli Rauman vanhalla hautausmaalla

Rakennuksen lahjoittivat seurakunnalle Alfred Kordelinin omaiset.

Maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin hauta ja muistomerkki ovat kappelin kellaritilassa.

Kappelin suunnitteli arkkitehti Lars Sonck ja se valmistui 1921.

Kappeliin sopii noin 65 henkeä.

Alfred Kordelinin säätiö

Säätiö perustettiin vuonna 1918  Kordelinin testamenttimääräyksen mukaisesti.

Säätiö on yksi Suomen vanhimmista suomenkielisistä säätiöistä. Se tukee apurahoin ja palkinnoin tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.

Kordelin arvosti kouluttautumista ja sivistystä, vaikkei itse kouluja käynytkään.

Ensimmäiset stipendit rahasto jakoi 1920.

Tilikaudella 1.9.2015–31.8.2016 säätiö jakoi apurahoja 4,3 milj.euroa.

Meneillään olevalla tilikaudella, 1.9.2016–31.8.2017,säätiö tulee jakamaan apurahoja noin 4,9 milj.euroa

Päähaussa 2016 jaettiin 3,3,milj.euroa:

TIEDE:

•61 APURAHAA, 1.114.880 € (33.5 %)

KIRJALLISUUS:

•93 APURAHAA, 632.320 € (19 %)

TAIDE:

•98 APURAHAA, 931.840 €(28 %)

KANSANVALISTUS:

•72 APURAHAA, 648.960 € (19.5 %)

Säätiön taidekokoelmat

Säätiö on kerännyt taidetta ensimmäisestä toimintavuodestaan lähtien ja  tätä nykyä kokoelmassa on lähes 300 teosta.

Maalaukset, veistokset ja grafiikan lehdet on talletettu eri museoihin mm. 

Wäinö Aaltonen Tytön pää, 1925
Aarre Aaltonen Äiti ja lapsi, 1921

Ateneumiin, Hämeenlinnan ja Rauman taidemuseoihin.

Säätiön tauluja oli näytteillä Hämeenlinnan taidemuseossa 3.10.2014-25.1.2015.

Alvar Cavén Kehtolaulu, 1921

Elokuva ”Mommilan veriteot 1917”

Elokuvan ohjasi Jotaarkka Pennanen ja tuottajana oli Jörn Donner. Elokuva valmistui v.1973.

Kordelinia esittää tamperelaisnäyttelijä Reino Kalliolahti.

Risto ja Gerda Rytinä nähdään Hannu Kahakorpi ja Eila Arjoma.

Elokuvan avustajajoukoista voi bongata Teatterikoulun vuoden 1973 kurssilaisia.

Lammin kotiseutumuseo ja Kordelinin ajokalumuseo

Kordelinin murhavaunut

Lammin kotiseutumuseo koostuu kolmesta eri rakennuksesta: Pellava- ja sahtimuseo, Kordelinin ajokalumuseo sekä Hirsimuseo.

Museoita ylläpitää ja hoitaa Lammi-Seura r. y. , joka on Lammin pitäjässä Hämeenlinnassa toimiva kotiseutuyhdistys. Se on perustettu vuonna 1957. Seura vaalii lammilaista historiaa ja perinteitä. Museoesittelyt hoidetaan talkoovoimin.

Seura on Lammin kotiseutulehden taustayhteisö, sekä julkaissut Lammin Suojeluskunnan- ja Lottahistorian ja lammilaisen runoilija Mauno Kiiskin runokirjan.

Lammin ajokalumuseossa on runsaasti Mommilan kartanon hevosiin liittyvää esineistöä.

Huhtikuulla 2017 alkoi Alfred Kordelinin murhavaunujen pintamaalin ja- materiaalien vaurioiden kartoitus ja dokumentointi.

Kordelinin murhavaunut konservointiin  10.8.2017

Kordelinin murhavaunut lähtivät Helsinkiin konservointiin Lammilta 10.8.2017. Vaunujen on tarkoitus valmistua marraskuun alkupuolella.

Valmistuttuaan ne asetetaan näytteille Helsinkiin kansallisarkistoon. Myöhemmin vaunut ehkä viedään Tampereen Fabriikkiin. Lammille vaunut palaavat kesän 2018 aikana.

Murhavaunut konservoidaan Kordelinin säätiön päätöksellä ja varoin. 

Murhavaunut ja muita Alfred Kordelinille kuuluneita ajokaluja saatiin Lammi-Seuralle lahjoituksena 1960-luvun alkupuolella. Lahjoittaja oli Mommilan kartanon silloinen omistaja Eelu Piki.