5-luokkalaiset

Mikä on Lammi?

Me asumme Lammilla. Mutta mikä on Lammi, mistä se muodostuu? Lammilla on pitkä historia. Kirkkomme on rakennettu keskiajalla, ja ensimmäinen maininta Lammin pitäjästä on löydetty peräti vuodelta 1374. Vuonna 2021 tuosta on kulunut 647 vuotta. Lammin pitäjä on ollut siis olemassa reilut 300 vuotta kaemmin kuin Hämeenlinnan kaupunki, jonka osa nykyisin olemme.

Kun Lammille saavutaan pohjoisen suunnasta eli Padasjoelta päin, ajetaan Honkaliinin kalmiston läpi. Kuva: Matti Siivonen.

Kalmisto

  • Kalmisto on vanha hautausmaa, joita toisinaan löytyy kaivaustöiden yhteydessä.
  • Rautakautisella ajalla vainajat varustettiin matkalle tuonpuoleiseen niillä esineillä, joita nämä olivat käyttäneet eläessään.
  • Kalmistoista tutkijat ovat saaneet paljon tietoa menneiden aikojen ihmisten elämästä, työkaluista, aseista, koruista, jopa vaatteista ja muista esineistä.

Hauhialan suurkylä

Lammi on ollut asuttua seutua todella pitkään. Asutusta on ollut eri puolilla, yleensä kulkureittien ja vesistöjen läheisyydessä. Hauhialan kylää pidetään paikkana, johon ensimmäiset lammilaiset asettuivat. Hauhialaan kuuluivat kaikki kylät Pääjärven ja Ormajärven välillä – Lammi oli pitäjän nimi jo tuolloin. Lammin ainoa rautakautinen kalmisto, Honkaliinin kalmisto löydettiin 1930-luvulla Evontien leventämisen yhteydessä Untulan ja Vanhankartanon väliltä. Lisää tietoja Lammin muinaismuistoista ja asuinpaikoista tästä linkistä.

Halilan kalliota kutsutaan myös Hailan kallioksi. Sieltä on löydetty yksi vanhimmistä uhrikuppikivistä, joka kertoo ikivanhasta asutuksesta. Kuva: Matti Siivonen
Historiallisia asiakirjoja ovat esimerkiksi oikeudenkäyntien pöytäkirjat. Oikeudenkäyntejä kutsuttiin vanhoina aikoina käräjiksi. Käräjillä käsiteltiin esimerkiksi rajariitoja. Kuvassa käräjät Isolukkarin talossa Lammilla vuonna 1910. Kuva: Jaakko Rautavirran kokoelmat.

Lammin kylät

Lammi koostuu kylistä. Montako kylää tiedät Lammilta? Niitä on yhteensä 38. Usein ajatellaan, että kylässä on vähintään neljä taloa, mutta Lammilla on kyliä, joissa on vain yksi talo. Alla näet kartan, jossa on lähes kaikki Lammin kylät.

Nykyinen, meille tuttu Lammin kirkonkylä on muodostunut Hauhialan suurkylän alueelle. Hauhialan suurkylään kuuluivat kaikki kylät Ormajärven rannasta Pääjärven rantaan saakka. Tuolla alueella oli myös Halilan eli Hailan kallio, johon on arveltu ensimmäisten lammilaisten rakentaneen asumuksensa. Hailan kalliolta on löytynyt uhrikuppikivi, joka kertoo ikivanhasta asutuksesta. Nykyinen Lamminsuo on ollut joskus järvi, jonka rannalle uudisasukkaat ovat rakentaneet kotinsa.

Alla näet kartan Lammin kirkonkylästä. Näyttääkö oudolta? Kirkonkylänä on aiemmin pidetty vain osaa siitä alueesta, jonka me nykyään käsitämme kirkonkyläksi. Muut maat ovat olleet eri kylien aluetta – yleensä sen mukaan, minkä talon omistuksessa kyseisellä alueella olleet pellot tai rakennukset ovat olleet. Risteys, jossa näet kaivon merkittynä, on se risteys missä on ABC:n kylmäasema ja Säästöpankki.

Montako koulua on Lammilla ollut,
montako on nyt?

Ensimmäinen koulu perustettiin Lammille vuonna 1872. Vuonna 2022 Lammilla on ollut koulu 150 vuotta. Ensimmäinen koulu rakennettiin lähelle keskiaikaista kivikirkkoa. Nykyisin sen paikalla on Virastotalo.

Jokaisella kylällä on jossain vaiheessa ollut oma koulu. Lammi-galleriassa on kansio, josta voit katsoa niiden kuvia. Löytyykö kuvien joukosta se, jota sinun vanhempasi tai isovanhempasi ovat käyneet? Siirry Lammi-galleriaan tästä linkistä.

Lammin kaikki kyläkoulut on talletettu valokuvina Hakkalan koululle, ruokalan seinälle. Kuva: Matti Siivonen.

Metsäkoulutusta Evolla

Evon metsäoppilaitos on Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin toimipaikka Lammilla. Se on Suomen vanhin metsäopisto. Suomen keisari Aleksanteri II antoi perustamiskäskyn jo vuonna 1858, mutta metsänhoitajien koulutus pääsi alkamaan 1.3.1862.

Nykyisin Evolta valmistuu metsätalousinsinöörejä (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulusta ja metsäpalvelujen tuottajia Hämeen ammatti-instituutista. Opisto sijaitsee kantatie 53:n tuntumassa ja sieltä on matkaa Lammin kirkonkylään 19 kilometriä ja Hämeenlinnaan 42 kilometriä.

Evon metsäoppilaitos
Evon metsäoppilaitoksessa opiskelevat Hämeen ammatti-instituutin metsuriopiskelijat ja Hämeen ammattikorkeakoulun metsäinsiööriksi opiskelevat. Kuva: Matti Siivonen

Mistä Lammi tunnetaan? Ainakin pellavasta!

Olet varmaankin käynyt Pellavamarkkinoilla. Pellavamarkkinat on Lammin suurin kesätapahtuma, on ollut jo yli 50 vuotta. Sen järjestää Lions Club Lammi yhdessä muiden lammilaisten yhdistysten ja yritysten kanssa. Pellavamarkkinoilla käy tuhansia ihmisiä sen yhden päivän aikana.

Lammi tunnettiin Pellavamarkkinoistaan jo noin kaksi sataa vuotta sitten. Lammilla on pellavan viljelyyn sopiva maaperä, minkä vuoksi useimmissa maataloissa viljeltiin ainakin jonkun verran pellavaa. Pellava on kauniskukkainen kasvi, jonka varsia käsittelemällä saadaan hienoa kuitua. Kuidusta kehrätään lankaa, ja langasta kudotaan vaatteita.

Lammilla viljeltiin niin paljon pellavaa, että kangastehtaiden ostoasiamiehet tulivat Lammille ostamaan pellavat viljelijöiltä. Ostopäiviä oli syksyisin yleensä kaksi. Niiden yhteydessä kirkonkylän kujat ja aukeat täyttyivät markkinamyyjistä, aivan kuten nykyisilläkin Pellavamarkkinoilla.

Pellavamarkkinat
Matti Siivonen on kuvannut Pellavamarkkinatunnelmaa vuonna 2017 Pasaapelin koulun katolta.
1934 vuoden pellavamarkkinat
Tunnistatko paikan? 1930-luvulla Pellavamarkkinat pidettiin keskellä kirkonkylää. Kun kuvittelet Lotta-ravintolan taakse nykyisen Lammin Säästöpankin, tiedät missä ollaan. Kuva: Jaakko Rautavirran kokoelma.
1934 vuoden pellavatori
Markkinamyyjät pystyttivät kojunsa vuonna 1934 tontille, jossa nyt on Lammin Säästöpankin rakennus. Löydätkö kuvasta tuttuja rakennuksia? Kuva: Jaakko Rautavirran kokoelma.
1934 vuoden pellavamakasiini
Odotettuaan jopa koko yön pellavien myyjät pääsivät punnitsemaan pellavalastinsa pellavamakasiiniin ja saivat rahat pellavistaan. Huomaatko, mikä tuttu rakennus näkyy kuvassa taustalla? Kuva: Jaakko Rautavirran kokoelma.

Olet ehkä nähnyt vanhoja valokuvia, joissa hevoset seisovat kärsivällisesti kärryjensä edessä pitkänä jonona Lammin kirkonkylällä. Ensimmäiset pellavanmyyjät tulivat jonottamaan pellavakuormansa kanssa jo edellisenä iltana. Ihmisillä oli sellainen käsitys, että ensimmäisille maksettiin parhaiten. Tosiasiassa pellavien laatu oli tärkeämpi hinnan peruste. Jono saattoi venyä kilometrien mittaiseksi.

Pellavat ostettiin Pellavamakasiinissa, joka oli nykyisen Lamminraitti 8 tienoilla. Hevonen veti kärryt sisälle makasiinirakennukseen, kuorma punnittiin ja myyjä sai rahat pellavistaan.

Lammi oli yksi Suomen suurimpia pellavantuottajapitäjiä ennen toista maailmansotaa. Sotien jälkeen keksittiin käyttää uudenlaisia kuituja kankaiden raaka-aineena, ja pellavan merkitys väheni.

Nykyisillä Pellavamarkkinoilla ei enää ole kyse pellavien myymisestä tehtaille. Yleensä on joitakin markkinamyyjiä, joilla on pellavasta valmistettuja tuotteita. Lammilainen Reino Halin on usein paikalla esittelemässä vanhoja työkaluja, joilla käsiteltiin pellavaa.

Mikä sinusta
on tärkeintä Pellavamark-
kinoilla?

Sisällissota Lammilla

Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Itsenäistymistä seurasi sisällissota, jota on kutsuttu myös veljessodaksi ja luokkasodaksi. Ihan tavalliset suomalaiset eivät päässeet sopuun yhteiskunnan kannalta tärkeistä asioista, vaan muodostui kaksi puolta, punaiset ja valkoiset, jotka alkoivat ratkoa erimielisyyksiä taistelemalla. Lammilaisetkin joutuivat mukaan taisteluihin, tosin jotkut yrittivät piilotella sekä punaisilta että valkoisilta, jotteivat olisi joutuneet valitsemaan puolta ja sotimaan.

Tämä muistokivi löytyy koulun läheltä. Oletko nähnyt sen? Muistokivi on paikalla, johon on haudattu Lammilla kuolleita sisällissodan uhreja. Kuva: Matti Siivonen.

Lemetinmäen taistelu

Lammille sisällisodan taistelut ulottuivat keväällä 1918 Lammille. Lähimpänä kirkonkylää taisteltiin Lemetinmäen päällä 27.4.1918. Punaiset olivat vetäytymässä kohti itärajaa, ja taisteluja oli pitkin matkaa itään Lammin kautta johtaneen Ylisen Viipurintien varrella. Taistelussa kaatui 100-200 punaisten puolella taistellutta, heistä 10 lammilaista. Konnarin joukkohautaan haudattiin myös muualta tuotuja vainajia ja teloitusten uhreja.

Kirkko paloi

Lammilla oli saksalaisia sotilaita, joita valkoinen puoli oli pyytänyt apuun. Saksalaiset olivat takavarikoineet punaisilta aseita, ja ne oli sijoitettu kirkon kellotapuliin. Kun he saivat tietää, että punaiset ovat tulossa kohti Lammia, heille tuli kiire peräytyä. He eivät ehtineet haudata punaisten aseita maahan, vaan päättivät polttaa kellotapulin aseineen.

Lammin kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1918. Jo kahden vuoden kuluttua se oli rakennettu uusiksi ja vihittiin käyttöön 1920. Kuvat: Jaakko Rautavirran kokoelma.

Lammin Osuuskaupasta ostetulla paloöljyllä kellotapuli sytytettiin palamaan ja saksalaiset pakenivat. Kellotapulista tuli levisi kirkkoon, ja kirkosta tien yli Iso-Lukkarin tilan rakennuksiin. Myös Lammin koulutalo ja Säästöpankin paikalla ollut entinen Huovilan talo, jonka Säästöpankki oli juuri vuoden vaihteessa ostanut Huovilan isännältä, paloi perustuksiaan myöten. Myös yksi rakennus lähellä Turvantaloa syttyi tuleen ja paloi. Tulipaloissa oli onni myötä, ja vain pieni osa kirkynkylää paloi. Kirkonkin lammilaiset korjasivat kahdessa vuodessa käyttökuntoiseksi.

Ylinen Viipurintie

Ylinen Viipurintie on ollut jo 1300-luvulta alkaen tärkeä kulkureitti Turusta ja Hämeenlinnasta Viipuriin. Se on rakennettu todennäköisesti 1300-luvulla Hämeen ja Viipurin linnojen rakentamisen aikoihin. Nykyisin tien nimi on Vanha Viipurintie.

Ylinen Viipurintie on Lammin kohdalla nykyisissä kartoissa nimellä Vanha Viipurintie. Kuva: Matti Siivonen

Toinen tärkeä tie, joka on kulkenut Lammin kautta oli vanha nelostie. Tie sai numeron neljä vuonna 1938, kun kaikki Suomen tiet numeroitiin. Alun perin tie kulki Helsingistä Hyvinkään, Padasjoen, Jämsän, Jyväskylän, Oulun, Kemin, Rovaniemen ja Ivalon kautta Petsamoon. Vuonna 1963 tie linjattiin uudelleen kulkemaan Helsingistä Lahden kautta Ivaloon.

Mistä Lammi tunnetaan? Yrityksistään!

Lammi on maatalouspitäjä. Täällä on edelleenkin useita maatiloja. Nykyisin maatilat ovat suuria, kun sata vuotta sitten suuria maatiloja oli vain vähän. Sata vuotta sitten jokaisessa talossa oli vähintäänkin yksi lehmä, possu ja vähän kanoja sekä peltotilkku, jolla viljeltiin ruokaa omiksi tarpeiksi ja eläinten rehuksi. Kuvat: Matti Siivonen.

Lammilla viljellään viljaa ja perunoita, ja tuotetaan maitoa. Lammilla on myös marjatiloja, joilla tuotetaan mansikoita, vadelmia ja muita marjoja. Kuusamon mansikkatila myös valmistaa itse muun muassa mehuja ja hilloja. Alla olevat kuvat ovat Ojamäen peruna- ja porkkanatilalta sekä Kuusamon mansikkatilalta. Kuvat: Maarit Vuoritie (Ojamäki), Susanna Mattila (mehut) ja Kuusamon mansikkatila.

Lammilla on yli 100 yritystä. Yritys työllistää aina vähintään yhden ihmisen, toisinaan useita. Suurimmat yritykset, eli yritykset joissa on paljon ihmisiä töissä, ovat tällä hetkellä Lammin Ikkunat ja Ovet Oy ja Lammin Betoni Oy. Ne ovat toimineet Lammilla pitkään. Myös Perustava työllistää monta työntekijää. Se on yrityksenä nuorempi, mutta perustuu lammilaisen yrittäjän toimintaan alkujaan sekin.

Lammin Ikkunat ja Ovet Oy

Lammille perustettiin ikkunatehdas vuonna 1969. Lammin Ikkunat ja Ovet työllistää nykyään yhteensä noin 100 henkilöä. Lammin tehtaalla työskentelevistä moni asuu Lammilla tai lähialueilla. Tuotteita valmistetaan sekä uudisrakentamiseen että remontointikohteisiin.

Helsinkiin rakennetun uuden lastensairaalan ikkunat valmistettiin Lammilla Lammin Ikkunoiden tehtaalla. Tästä linkistä pääset lukemaan lisää Lastensairaalan rakentamisesta. Kuva: Lammin Ikkunat ja Ovet Oy.

Tehtaan asiakkaita ovat esimerkiksi taloyhtiöt, omakotitalojen ja mökkien omistajat sekä rakennusliikkeet. Tuotteita viedään myös ulkomaille muun muassa Venäjälle ja Keski-Eurooppaan. Tästä linkista pääset kurkistamaan tehtaaseen.⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Lammin Betoni Oy

  • Aloitti toimintansa 1956 nimellä Töykkälän Tiilikate
  • Suomen vanhin ja suurin betoniharkkojen valmistaja sekä kivitalorakentamisen markkinajohtaja.
  • Lammi Konsernin liikevaihto oli vuonna 2020 14,6 miljoonaa euroa
  • Henkilökuntaa konsernin palveluksessa on 50 henkilöä
  • Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Lammilla, Vantaalla ja Dabrowa Gorniszassa Puolassa
  • Vientiliiketoimintaa Lammilla on mm. Venäjälle, Viroon, Ruotsiin ja Norjaan
  • Lammin asiakkaita ovat rakennusalan ammattilaiset ja omakotitaloja rakentavat perheet
  • Kuvassa Lammin Betoni Oy:n Lammin toimitalo ja Lohjan vuoden 2021 asuntomessuille rakentama kohde nimeltä Lohjan Saarenta. Kuvat: Lammin Betoni Oy ja Susanna Mattila.

Minkänimisiä lammilaisia yrityksiä sinä tiedät?

Mikä on laitosten Lammi?

Vielä 1990-luvulla Lammi tunnettiin laitoksistaan. Lammilla oli useita valtion laitoksia. Niistä jäljellä on enää Evon metsäoppilaitos ja Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema. Jälkimmäinen perustettiin vuonna 1953 vanhan pappilan maille. Siitä lähtien asema on toiminut tärkeänä tukikohtana Helsingin yliopiston ja muiden toimijoiden kenttäkursseille ja tutkimusprojekteille.

1970-luvulla Lammista tuli kenttäkurssien ohella vuoden ympäri toimiva tutkimuslaitos. Tuolloin aloitettiin merkittävät tutkimusprojektit kuten Suomen Akatemian rahoittama Pääjärvi-projekti. Projektin tarkoituksena oli tutkia koskemattoman pohjoisen havumetsävyöhykkeen järven ekosysteemin rakennetta, ekosysteemitoimintoja ja tuotantoa.

Pääjärvi-projektin myötä vesiekologiasta muodostui aseman päätutkimusaihe, mutta asemalla on tutkittu myös muun muassa ilmastonmuutosta. Lammin biologinen asema on tullut tunnetuksi myös useiden muiden tutkimusalojen keskuksena (paleontologinen, maantieteellinen, suo- ja maaekosysteemien tutkimus) ja se tunnetaan myös kansainvälisesti.

Suuri suomalainen ekologi Ilkka Hanski aloitti opiskelu-uransa Lammilla syksyllä 1972. Myöhemmin 1970-luvun puolivälissä, kirjoitettuaan gradunsa ja lisensiaattityönsä, hän siirtyi Oxfordiin tekemään väitöstyötään lantakuoriaisten yhteisöekologiasta.

Hanskin palattua Suomeen Lammin biologisella asemalla oli merkittävä asema hänen uraauurtavassa metapopulaatioekologiaa käsittelevässä  tutkimuksessaan, jossa hän käytti mallina täpläverkkoperhosta (Melitaea cinxia). Hänen kokeellinen työnsä Ahvenanmaalta peräisin olevilla perhosilla tehtiin Lammille vuonna 2007 rakennetuissa perhoshallissa ja ulkoaitauksissa

Luontopolku. Kuva: Maarit Vuoritie

Biologisen aseman pihasta pääsee luontopolulle ja tiedepolulle. Tiedepolun varrella on 14 opastaulua, jotka kertovat tutkimuksista, joita asemalla tehdään. Reitin varrella on myös tehtäviä, joissa voi osallistua metsän eliöiden tutkimukseen sekä vesistötutkimuksen työkalupakki, joka antaa vierailijoille mahdollisuuden kokeilla limnologin eli sisävesien tutkijan työkaluja.

Luontopolku mutkittelee läpi Lammin biologisen aseman metsien ja Pääjärven rannalla. Polun varrella on opaskylttejä, jotka kertovat paikallisesta luonnosta. Lehtimetsässä kasvaa pähkinäpensaita, ja suuri määrä kuollutta puuta rikastaa metsän monimuotoisuutta. Metsä on viiru-, varpus- ja lehtopöllöjen elinaluetta, ja siellä vierailee satunnaisesti myös ilves ja liito-orava!

Lakkautuneita tai toimintansa muualle siirtäneitä laitoksia Lammilla

Euroopan vanhin riistan- ja kalantutkimuksen kenttäasema toimi Evolla vuodesta 1892 vuoteen 2013. Evolla tutkittiin muun muassa kestävää kalakantojen verottamista, rapukantoja, ankeriaan suojelumahdollisuuksia ja vesiekologiaa. Kuva: Matti Siivonen
Perunantutkimuslaitos on perustettu vuonna 1982, ja ensimmäiset lähes 30 vuotta sen toimipaikka oli Lammilla. Muutto Ylistaroon tapahtui vuonna 2011 ja sieltä Räpin koetilalle loppuvuodesta 2020. Varastorakennuksissa toimii lammilainen Perunapojat Oy. Kuva: Matti Siivonen
Alunperin Hämeen 25. reservikomppanian kasarmiksi vuonna 1883 rakennettu Mainiemi on toiminut myös vankisiirtolana ja varavankilana, kuntainliiton ylläpitämänä Lammin työlaitoksena ja huoltolana, kunnes nimi vuonna 1989 muutettiin Mainiemen kuntoutumiskeskukseksi, jota ylläpiti Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä. Mainiemessä kuntoutettiin päihdeongelmaisia, miehiä ja naisia sekä tukea heidän perheitään. Tällä hetkellä Mainiemen rakennuksia kunnostetaan majoitus- ja muiksi vuokratiloiksi. Siellä toimii päihde- ja muiden riippuvuuksien hoitoihin erikoistunut Maivita Oy. Kuva: Matti Siivonen
Pääjärven kuntoutuskeskus rakennettiin Ronnin kylään Pääjärven rannalle Kauppilan kartanon maille vuonna 1965. Vuoteen 2011 saakka kuntoutuskeskus oli noin 150 kehitysvammaisen koti. Vuonna 2013 Kaikkien Athosvuoren pyhien perintösäätiö osti kiinteistöt ja perusti tilalle luostarikeskun, jonka nimi on Panagia. Kuvassa päärakennuksen vastaanottotilaan rakennettu kirkkotila. Kuva: Susanna Mattila

Merkittäviä lammilaisia menneisyydessä


Nykypäivän merkittäviä lammilaisia